Perinteiset värianalyysimetodit

Värivuodenajat mukailevat luonnon vuodenaikoja

Monet tuntevat kuitenkin parhaiten klassisen värianalyysin perusjaottelun neljään värivuodenaikaan: kevät, kesä, syksy ja talvi. Värivuodenajat ovatkin saaneet innoituksensa luonnon eri vuodenajoista ja Suzanne Caygill kuvaakin näitä neljää pääväriharmoniaa kirjassaan ”Color – The Essence of You by Suzanne” sanoin:

• Eloisa kevät
• Hillitty kesä
• Loistokas syksy
• Dramaattinen talvi

Jokainen värivuodenaika sisältää väriskaalan värejä, jotka koetaan kyseisen värivuodenajan edustajalle ihanteellisimmaksi. Erilaisia värianalyysimenetelmiä ja niiden erilaisia variaatioita on kuitenkin todella paljon ja Suomessa niistä tavataan vain muutamia. Samalla tavoin nimettyjen värivuodenaikojen väritunnelmissa on yleensä jonkun verran samankaltaisuuksia menetelmästä riippumatta, mutta täydellistä vastaavuutta eri metodien väriskaaloilla ei ole. Tämä onkin yksi monesti ihmisiä sekoittava asia, jos omia värejä kommunikoidaan vain oman värivuodenajan nimellä.

Värivuodenaikojen alatyypit 12-jakoisessa metodissa

Edellä esitellyt neljä päävärivuodenaikaa voidaan jakaa eri menetelmissä lisäksi esimerkiksi yhdeksään, kymmeneen, kahteentoista, kuuteentoista tai jopa satoihin eri alavuodenaikoihin. Suomessa koko ajan suositummaksi tullut 12-jakoinen värivuodenaikamalli (joita on myöskin maailmalla hieman erilaisia) jakaa neljä päävärivuodenaikaa kolmeen eri alatyyppiin seuraavasti:


Kesätyypit:

Vaalea kesä
Pehmeä kesä
Viileä kesä

Syksytyypit:

Pehmeä syksy
Lämmin syksy
Tumma syksy

Kevättyypit:

Vaalea kevät
Lämmin kevät
Kirkas kevät

Talvityypit:

Kirkas talvi
Viileä talvi
Tumma / syvä talvi

Värivuodenaikojen alatyypit 16-jakoisessa metodissa

Tunnetuimmassa 16-jakoisessa värianalyysimetodissa jokainen päävuodenaika taas jaotellaan neljään eri alatyyppiin seuraavasti. Kuten voit huomata, tässä jaottelussa osa nimistä on aivan samoja kuin aiemmin esittelemässäni 12-jakoisissa metodissa. On silti huomionarvoista, että vaikka vuodenaika on nimetty täysin samalla tavalla, voi täysin samoin nimetty vuodenaika sisältää silti hieman erilaisia sävyjä. Esimerkiksi 16-jakoisen pehmeän kesän sävymaailma on hieman ”savuisempi” ja lähempänä syksyn sävymaailmaa, kuin 12-jakoisen pehmeän kesän sävymaailma.


Kesätyypit:

Todellinen kesä
Vaalea kesä
Pehmeä kesä
Viileä kesä

Syksytyypit:

Todellinen syksy
Pehmeä syksy
Lämmin syksy
Tumma syksy

Kevättyypit:

Todellinen kevät
Vaalea kevät
Lämmin kevät
Kirkas kevät

Talvityypit:

Todellinen talvi
Kirkas talvi
Viileä talvi
Tumma / syvä talvi

Sisarvuodenajat värianalyysissä

Niin sanoituissa sisarvuodenajoissa on aina jokin sama väreille yhteinen ominaisuus / aspekti, kuten esimerkiksi pehmeällä kesällä ja pehmeällä syksyllä tämä on pehmeys. Tämä on usein tärkein tyypillisin kutsua eri värivuodenaikoja sisarvuodenajoiksi. Sisarvuodenaikoihin voi kuulua myös jonkun verran yhteisiä sävyjä, joka vaihtelee jonkun verran metodikohtaisesti.

Värivuodenaikojen Googlettelun vaarat

Kuten alussa sanoinkin, värianalyysimetodeja on hyvin paljon ja tässäkin artikkelissa olen esitellyt niitä vain pienen osan. Jos etsit tietoa jonkin värivuodenajan nimellä, voit saada hieman erilaisia ja usein hämmentäviä suosituksia sekä väripaletteja riippuen täysin siitä, mikä värianalyysimetodi on hakutulostesi takana. 

Jos esimerkiksi etsit tietoa värivuodenajasta todellinen kesä (true summer), voit saada todella paljon erilaisia värisuosituksia. Vaikka kaikissa metodeissa ei olekaan erikseen nimetty ”todellista kesää”, jokin alavuodenajoista on silti käytännössä määritelty sellaiseksi. Esimerkiksi yksi 12-jakoinen määrittelee esimerkiksi metodinsa ”todelliseksi kesän” vastaavan vaaleaa kesää, toinen 12-jakoinen viileää kesää. 16-jakoisen todellinen kesä taas on aivan oma alavuodenaikansa (joka on yleisesti ottaen suht lähellä 12-jakoisenvaalean kesän ja pehmeän kesän sekoitusta).